Viimeinen kirjoitus

Loppu hyvin, kaikki hyvin

Viikonlopun aikana neljä pennuistani lähti kohti uutta kotia ja omaa itsenäistä kissaelämäänsä. En ole ollut kovin suruissani, sillä jäihän minulle vielä kaksi pentua seurakseni! Toinen heistä lähtee puolentoista viikon kuluttua ja toisen kohdalla omistajani vielä miettivät, pitäisivätkö he itse sinisen. Saa nähdä mihin he päätyvät, mutta itse toivon kaikille lapsosilleni ihan uudet kodit. Meillä on Miukun kanssa täällä oikein kivaa kahdestaan!

Matka on ollut pitkä, vuoden päivät on kulunut blogin aloittamisesta ja siitä, kun minulle alettiin etsiä heilaa. Morriksen luona on ollut ihana vierailla, enkä olisi voinut toivoa suloisempia pentuja kuin tämä ainoa pentueeni on. Olen saanut paljon tukea ja hyvää hoitoa omistajiltani sekä toisen omistajani vanhemmilta, joiden luona synnytykseni tapahtui. Mjaukkaimmat kiitokseni heille sekä tietenkin Morrikselle ja hänen omistajalleen!

Omistajan sana:

"Vaikka alussa vähän jännitinkin raskauden turvallisuutta, niin kaikki meni kuitenkin todella hienosti. En voi muuta sanoa, kuin että Jassu on ollut valtavan hyvä ja huolehtivainen äiti pennuilleen. Olemme kaikki samaa mieltä, että Jassulle voisi myöntää Vuoden Äiti palkinnon! Koskaan en ole parempaa huolenpitoa, välittämistä, suojelua ja uhrautumista nähnyt yhdelläkään eläimellä ja siksi olenkin Jassusta todella, todella ylpeä. Hienoa Yasmine."

Miau! Omistajani varaa viikon alussa minulle leikkausajan eläinlääkäriltä. Tämä oli ensimmäinen ja ainoa pentueeni.

PS! Voitte seurata minun ja Miukun elämää uudessa blogissamme!

Katinkultaa ja Kissanpäiviä

Rokotukset ja mikrosirut

Ensimmäiset rokotukset

Tänään kaikki pentuni saivat ensimmäiset 3-rokotteensa kissaflunssaa ja -ruttoa vastaan. Rokotusohjelma menee meillä kissoilla niin, että ensimmäinen rokote otetaan 12 viikon ikäisenä, tehosterokote ja mahdollinen rabies-rokote 16 viikon ikäisenä ja sen jälkeen uusintarokotteet 1-3 vuoden välein. Minä sain myös vuosittaisen rokotteen samalla käynnillä!

Kävimme tutussa paikassa Sopulitien eläinlääkäriasemalla. Rokotusten ohella minä ja vihreä otimme myös mikrosirut.

Mikrosiru "ammutaan" niska/selkänahan alle pienen putkineulan avulla. Sirulle on tallennettu nimi sekä omistajan tiedot, mitkä löytyvät myös Kissaliitolta. Mikrosirun avulla meidät voidaan tunnistaa, jos karkaamme tai häviämme muuten vain kotoa. 

Minä en pelännyt ollenkaan, mutta pieni vihreäni vähän miukui nipistystä. Olin niin huolissani, että rauhoittelin pentujani naukumalla.

Värityksiä löytyi seuraavanlaisia: 

1:Mustavalkoinen

2,5,6: Punatäplikäsvalkoinen

3: Kilpikonna

4: Punatäplikäs

Miau! Huomenna on se suuri päivä, kun ensimmäiset neljä pentuani lähtee uusiin koteihinsa!

Viimeinen madotus

Matokuuri loppuu

Jippii! Eilen koko porukka sai madotusohjelman viimeisen matokuuriannoksen! Pentujeni madotus kesti siis 10 viikkoa ja jakaantui viidelle eri madotuskerralle. Madotus tapahtui siis aina kahden viikon välein (viikko 2,4,6,8,10).

 

Viime viikolla täällä tapahtui hurjia muutoksia. Kolme pennuistani - vihreä, kummari ja musta-valkoinen - kiipesivät vihdoin pentuesteen yli. Pentueste sijaitsi siis makuuhuoneen ja olohuoneen kynnyksellä, etteivät pentuni lähtisi seikkailemaan sängyn alle laatikoiden ja tavaroiden sekaan. Omistajani kuitenkin heräsivät pari kissaa kainalossaan ja päättivätkin ottaa sen ison esteen pois. Voi kuinka lapsoseni olivat onnessaan! Uusi huone tutkittavana! Minua este ei haitannut, sillä olen estänyt synnytyksen jälkeisen roikkumahan hyppimällä estettä edestakaisin.

Eilen omistajani myös punnitsi jokaisen pennun ja selvisi, että kaikki ovat nyt yli kilon painoisia. Ruoka maistuu ja välillä vielä kellahdan itsekkin kyljelleni imettämään pentujani. Maitoa ei juuri enää tule, sillä imetysaikani on jo ohi. Se on vaan niin kauhean rentouttavaa, kun 12 käpälää leipoo vatsaani!

Kohta omistajani varaa taas ajan eläinlääkäriltä!

Edessä vielä siis pentujeni rokotus ja sirutus sekä minun leikkaukseni, rokotukseni ja hammaskiven poisto.

 

Miau! Kiimani ovat alkaneet uudestaan, mutta vielä pari viikkoa on odotettava leikkausta. Sitten ei tarvitse enää kieriskellä!

Perhepotretti

Vikkelää valokuvausta

Viikko on ollut leikkisä mutta rauhallinen. Pennuissani virtaa energiaa yhtä paljon, kuin minussa pienenä! Kaksi lapsosistani on käynyt jo kiipeilytelineen ylimmällä tasolla lähellä kattoa. Välillä hieman huolestun niiden menosta, mutta hyvin sieltä alas ovat tulleet. Vihreä on käynyt ensimmäisenä makuuhuoneessa! Ainoa pentuni, joka pystyy jo kiipeämään melkein metrin korkuisen esteen yli, hienoa!

Tänään omistajani ottivat meistä perhekuvan. Se ei onnistunut ihan niin kuin oli suunniteltu, mutta puolen tunnin pentujen metsästämisen, väsyttämisen ja paikalleen asettelun jälkeen saatiin muutama kelvollinen kuva otettua. Minä olen tottunut kuvattavana olemiseen, mutta pentuni eivät vielä oikein osaa pysyä paikoillaan.

Musta-valkoinen ja numero 4 ovat ensimmäiset yli kilon painoiset - 1,135kg ja 1,040kg! Muut tulevat hyvää vauhtia perässä. Pentuni ovat siis jo kolmanneksen omasta painostani.

Miau! Alan lopetella imettämistä pikkuhiljaa, vaikka en kyllä millään malttaisi!