torstai 31. toukokuuta 2012

Lääkintäpäivä

Lääkettä ja matkailua


Tänään oli taas se hirrrrveä päivä, kun piti ottaa säännöllinen matolääkitys. Omistajani haki eilen uuden ruiskun ja löysi samalla hilseilevälle ja kutiavalle iholleni allergiashampoota. Toivottavasti se auttaa, koska ihoni kutisee niin vietävästi! Olen saanut jo muutamia rupiakin aikaseksi päähän ja poskeen. Mutta sitä shampoota pääsen kokeilemaan vasta maanantaina, koska tänään tapahtuu jotain muuta!



Eilen en kuitenkaan voinut välttyä matolääkitykseltä. Omistajani antoi ensin haistella ruiskua ja meninkin ihan hänen mielikseen haistelemaan sitä. HYI KAMALA! Se haisi niin pahalle etten voinut kuin siristää silmiä ja pinkaista äkkiä karkuun. "Joudut ottamaan sen kuitenkin, hyvällä tai pahalla" huusi omistajani perään. Päätin mennä vielä kokeilemaan, jospa saisin sen syötyä. Ei, ei ei ei. Tällä kertaa haistoin sen kamalan lemun jo kaukaa. Yht'äkkiä minut kaapaistiin pyyhkeen sisään ja sekunnin murto-osassa sainkin matolääkkeen suuhuni. Mitään kamalampaa en maailmassa tiedä.
Toisaalta matolääke on tärkeä, eikä sitä tule kuin joka kolmas kuukausi.

 

Sitten päästään vähän iloisempiin asioihin. Minulla alkoi nimittäin eilen taas kiima, joten pääsin tänään Kirkkonummelle Morriksen luokse! Automatka meni todella mukavasti, innostuin jopa laulamaan vähän Lady Gagan Bad Romancea omistajani kanssa.
Perille päästyämme näinkin Morriksen ja katselimme hetken toisiamme. Päätin tehdä vaikutuksen ja valloitinkin kiipeilypuun heti ensimmäiseksi. Täällä majailen nyt sitten muutaman vuorokauden.


Miau! Toivotaan että tällä kertaa onnistuisi ja odotusaika voisi 
vihdoin alkaa!

torstai 24. toukokuuta 2012

Eka kerta ei aina nappaa

Valeraskaus


Tänään on kerrottavana vähän huonoja uutisia. Omistajani ovat nyt todenneet, että minulla olikin valeraskaus.. Hieman surettaa, mutta seuraavasta kiimasta pääsen taas vierailemaan Kirkkonummelle. Toivottavasti tällä kertaa onnistuisi!

Valeraskaus on melkein sama kuin tavallinen raskaus, paitsi että masussani ei ole pentuja. Hormoonimuutoksen takia kehoni luulee, että olen raskaana, vaikka hedelmöitystä ei ole tapahtunut.
Siitä johtuen kaikki muut merkit olivat olemassa, paitsi ettei painoni sitten noussutkaan.

Miau! Ei lannistuta, yritetään uudelleen!

tiistai 8. toukokuuta 2012

Odottavan aika on pitkä

3 viikkoa astutuksesta
 
Morrisin luona vierailusta on kulunut nyt kolmisen viikkoa. Vielä joudutaan odottelemaan viikon päivät, ennenkuin saadaan tietää
onko vatsassani pentuja! Omistajani ovat tarkkailleet minua aivan joka päivä; mittailuja, vatsan tarkistelua.. he jopa tarkkailevat syömisiäni. Painoni on nyt kolmen viikon aikana noussut vaivaiset 200g, saa nähdä jatkaako se vielä nousua. Nisät ovat kasvaneet kyllä kokoa, mutta eivät vielä kunnolla punota. Tosin vasta kolmen viikon jälkeen näitä merkkejä alkaakin ilmaantua, joten katsellaan!


Meidän kissojen kantoaika on keskimäärin noin 65vrk. Kun astutuksesta on kulunut kolme viikkoa, niin nisien pitäisi alkaa kasvaa ja punoittaa. Paino alkaa tasaisesti nousta, vaikka ruokahalu voi samaan aikaan vähän kadota. Vettä kyllä menee sitäkin enemmän! Kun astutuksesta on 28-35vrk, voi tarvittaessa varata ajan tiineysultraan. Sillä viimeistään saadaan selville, onko niitä ihania palleroisia tulossa vai pitääkö kyläillä uudestaan.
Jos merkkejä alkaa näkyä lisää seuraavan viikon aikana, niin omistajani aikoo kuulemma varata ajan tiineysultraan Herttaan.
Jos pentuja ei vielä ole, niin sitten lähden käymään uudestaan Kirkkonummella.


Miau! Toivotaan, että ultrassa näkyisi jotain, viikko vielä
jännitetään!